Hyvää uutta vuotta

Vuosi on vaihtunut ja lähdemme toivottavasti puhtaalta pöydältä liikkeelle. Puhtaalla pöydällä tarkoitan lähinnä sitä, että asiat voisivat olla pikkuhiljaa järjestymässä parempaan suuntaan. Aapon korvat ovat nyt lääkärin sanojen mukaan kunnossa. Olemme käyneet nyt kaksi kertaa tarkastuksessa ensimmäisen vaivalloisen reissun jälkeen. Toisella kerralla tilanne oli jo menossa parempaan suuntaan ja tänään lääkäri sanoi, että korvat ovat ok. Hyvä niin, joskin jouduimme taas toteamaan, ettei lääkäri ollut kovin halukas puhumaan englantia (sanoi suoraan, ettei puhu englantia ja kun yritin jotain mongertaa niin puhui Unkaria "tulkillemme"). Omituista näillä kahdella edellisellä käynnillä ensimmäiseen nähden oli se, ettei lääkäri ottanut mitään maksua vastaan eikä kirjannut käyntiämme mihinkään järjestelmään. Kuuleman mukaan homma on liian työlästä tai monimutkaista, mikä johtunee ilmeisesti siitä, ettei Aapolla ole unkarilaista henkilönumeroa ja tietokoneet eivät hyväksy muuta vaihtoehtoa. Pääasia kuitenkin, että homma on meidän osalta kunnossa. Tarkoituksena olisi vielä käydä tarkistuskäynnillä ennen kuin Hanna ja Aapo lähtevät 14. päivä Suomeen lomailemaan ja tervehtimään tuttavia.

Hannan äiti ja isä ovat tulossa kyläilemään meidän luokse sunnuntaina. Pasin olisi tarkoituksena lähteä lentokentälle matkalaisia vastaan ja opastaa turvallisesti Szegedin perukoille. Matkan teko onnistunee varmasti helpommin kuin viime kerroilla, nyt kun tietää miten pitää toimia missäkin vaiheessa. Vieraat tulevat viipymään kylässä noin viikon ajan ja lähtevät siis Hannan ja Aapon kanssa takaisin kotimaahan. Minä jään tekemään töitä vielä pariksi viikoksi ennen kuin nokka kääntyy Suomea kohti 25. päivä tammikuuta. Mukava varmasti nähdä tuttavia Suomessa ja paljon on kerrottavaa.

Pasi kävi eilen "maahanmuuttovirastossa" vierailulla kyselemässä oleskeluluvan hankinnasta. Euroopan Unionin sisällä oleskelulupaa ei periaatteessa pitäisi tarvia (näin olen ymmärtänyt), mutta jostain syystä se täällä pitää hommata. Kyseessä taitaa olla enemmänkin jonkin sortin rekisteröintikortti, jolla saamme pysyvän luvan oleskella Unkarissa myöhemminkin (jos vaikka sattuu uudelleen heräämään kiinnostus tämän komennusreissun jälkeen). Luvan hakemusprosessi vaikutti sinällään aika yksinkertaiselta, koska viranomaisille pitää hankkia kopio työ- ja vuokrasopimuksesta sekä työlupa. Jälkimmäinen näistä ei kuitenkaan ilmeisesti ole tarpeellinen, koska EU:n sisällä pitäisi työvoiman liikkuvuus olla vapaata. Voi olla, ettei tänne saakka ole vielä kaikki lain ja direktiivien kiekurat yltäneet. Toinen esimerkki tästä on esimerkiksi se, että koska emme ole Hannan kanssa vielä avioliiton satamassa, Hannan piti virkailijan mukaan omistaa unkarilainen pankkitili, jolla hän voi todistaa pystyvänsä elättämään itsensä. Kun huomautin virkailijaa siitä, että meillä on pankkitilit Suomessa, hän sitten soitti pari puhelua isommille herroille ja lopputuloksena oli se, että suomalainen pankkitili ja tiliote hyväksytään myös. Onneksi tajusin kysyä, koska pankkitilin avaaminen ei täällä ole kovin yksinkertaista. Jos en väärin muista niin pankkitilin avaamiseen tarvitaan oleskelulupa, jota taas ei saa jos ei ole pankkitiliä. Ristiriitaista, sanoisin. Mutta näillä mennään. Aapon osalta hakemusprosessi näytti olevan yksinkertaisin, koska liitteeksi tarvittiin vain syntymätodistus ja minun selvitys siitä, että pystyn Aapon elättämään Unkarissa. Jos olisimme olleet Hannan kanssa naimisissa, olisi luvan hakemiseen Hannan osalta riittänyt pelkästään minun selvitykseni siitä, että Hanna pysyy leivissä minun tuloillani. Joka tapauksessa oleskelulupa-asia näyttää nyt siis edistyvän, kunhan kaikki tarvittavat paperit saadaan kasaan. Työlupa-asia on edelleen pimennossa, mutta sen pitäisi myöskin selvitä lähiaikoina.

Mutta palataampa takaisin ajassa taaksepäin uuden vuoden aattoon. Täällähän alkoi satamaan "kaatamalla" lunta aattona, mikä ilmeisesti vähensi paukkujen ja rakettien ääniä huomattavasti. Koska asumme kuitenkin keskustassa niin miltään ääniltä ei voitu täysin välttyä. Yläkerrassa tai naapurissa pidettiin ilmeisesti jonkinasteiset bileet, koska tuoleja raahattiin edes ja takaisin useampaan otteeseen. Itsehän emme raketteja ampuneet vaan keskityimme viettämään iltaa työkaverin, hänen vaimonsa ja lapsensa kanssa. Tilasimme XXL pitsan paikallisesta pitseriasta ja läpimitaltaan pitsa oli 60cm. Siitä riitti hyvin syötävää illaksi ja palanpainikkeeksi joimme samppanjaa ja olutta. Ilta oli kiva kaikin puolin! Keskuspuistossa järjestettiin sitten loppujen lopuksi jokin yleisötapahtuma illaksi, mutta emme käyneet siellä. Ohjelmassa oli ilmeisesti ainakin rakettien ampumista.

Täällä on ollut viime päivinä aika erikoinen keli. Pakkasta on ollut -5 ja -10 asteen välimaastossa, mutta maassa oleva lumi on kauheaa sohjoa. Kun joka paikassa on käytössä periaatteessa kivilattiat ilman mattoja niin kuraa kertyy sisätiloihin hirveitä määriä. Tuulenvire on lisäksi omituinen Suomeen ja erityisesti Oulun korkeudella verrattuun. Kun Suomessa on pakkasta, on ilma kuivaa ja pakkanen ei juuri tunnu pahalta. Täällä on petollinen kosteus koko ajan päällä ja pakkanen tuntuu luissa ja ytimissä jo pienenkin ajan jälkeen, vaikka olisi kuinka pukeutunut suomalaisittain lämpimästi! Pakkanen ei kuitenkaan ole ongelma pelkästään meille vaan myös unkarilaisille autoilijoille. Esimerkiksi meidän talossa asuva mieshenkilö ei ole saanut Hannan sanojen mukaan autoansa useampana päivänä käyntiin, joten kyseinen miekkonen kävi hakemassa auton käynnistysongelmista johtuen kaksi kuumaa sankollista vettä sisältä ja nakkasi vedet auton moottoritilaan (yllättävää kyllä, auto käynnistyi tämän jälkeen). Tänä päivänä samaisella miekkosella oli sitten taas ollut ongelmia autoon sisäänpääsyn ja auton käynnistämisen kanssa. Ei yllätä yhtään, jos vettä linkoaa moottoriin :-) Täällä ihmiset eivät vain ole tottuneet lumeen ja pakkaseen ilmeisesti riittävän hyvin.

Mutta tässäpä on taas tarinaa vähäksi ajaksi. Katsotaan, miten ensi viikko menee ensimmäisten vieraiden kanssa ja pistetään taas raporttia tulemaan...