Housut nilkoissa...

Syksy on tullut ja se yllätti meidät "housut nilkoissa". Viime viikonloppu oli erittäin kuuma ja saimme kärvistellä lähemmäs 35:n asteen helteissä melkeimpä joka päivä. Tänä viikonloppuna tilanne oli aivan toisenlainen; lauantai-aamuinen kauppareissu kävellen oli pakko keskeyttää siksi aikaa, kunnes kävimme kotosalla pukemassa Aapolle lisää vaatetta päälle, koska pihalla oli jo sen verran vilpoisaa. Pasi toki yritti vielä sinnitellä lyhyemmillä housuilla eilisen, mutta tänään oli jo pakko myöntää tosiseikat ja vetäistä pitkät housut jalkaan. Ihmeellisen nopeasti lämpötila muuttui ja totisesti se yllätti meidät. Säätiedotukset eivät näytä enää kovin hyviltä lämpötilojen suhteen, joten syksy taitaa pikkuhiljaa tulla tännekin suunnalle. Johan tätä lämpöä on ollutkin ihan riittävästi... :)

Täällä ei ole hirveästi tapahtunut sitten viime kirjoituskerran. Aapoa käytettiin kylläkin pakollisessa rokotuksessa paikallisella lääkärillä. Hannakin kävi hammaslääkärissä, kun hampaita alkoi taas vihlomaan. Yhdestä hampaasta lääkäri lupasi olla ottamatta maksua, koska se on ollut lääkärin aikaisemman hoidon kohde (ihmetteli kylläkin, että miten se voi olla kipeänä). Yhdellä reissulla hampaita ei saatu kuntoon vaan joudumme todennäköisesti vielä käymään hammaslääkärissä muutamia kertoja, ennen kuin palaamme kotosalle. Mitä tuli Aapon rokotukseen, niin se meni mukavasti, joskin hieman epäselvyyksiä aiheutti se, että Suomessa ja Unkarissa rokotusohjelmat ovat hieman erilaiset. Kaiken kaikkiaan kaikki meni kuitenkin hyvin.

Viime viikonloppuna Szegedissä järjestettiin kalakeittofestivaalit tai vastaavat. Kävimme toki tutustumassa paikan päällä ja väkeä festivaaleilla ainakin riitti. Emme kyllä nähneet kuin yhden kalakeittokojun alueella, joten siitä syystä festivaalin nimi alkoi hieman epäilyttämään. Työkaveri tiesi kyllä kertoa, että alueella oli useampikin koju, mutta taisivat jäädä vain näkemättä meiltä. Kalakeittoja emme loppujen lopuksi maistaneet, mutta sen sijaan piti tutustua pitkään mietityttäneeseen lángosiin joka on taikinasta tehty eräänlainen "leipä", jossa on juustoa ja kermaviiliä päällä (tai mitä tahansa sen päälle keksitäänkin laittaa). Unkarilaiset jonottavat kyseistä herkkua usein torilla ja tapahtumissa, joissa sitä on saatavilla. Aikaisemmin ei ole tullut uskallettua maistaa kyseistä leipää isosta uteliaisuudesta huolimatta, mutta nyt rohkaistuimme ja maistoimme. Pakko sanoa, että kojusta tulevat tuoksut ovat parempia kuin itse asia - leipä maistui hyvin suolaiselta ja juustoiselta ja oli lisäksi hyvin täyttävää jo muutaman palan jälkeen. Koska epäilimme aluksi sapuskan riittävyyttä, otimme Hannan kanssa molemmille omat lángosit ja voi sanoa, että olo oli hyvin täysi niiden syömisen jälkeen. Mutta nyt on kokeiltu sekin erikoisuus! Loppukaneettina tälle festivaalille oli se, että kävimme otattamassa Aaposta liitukynäpotretin erään taiteilijan toimesta. Piirros ei ollut hirveän kallis, mutta kesti hieman pidempään, mitä työtä tekevä taiteilijasetä aluksi lupasi. Hän ei tainnut olla aivan tietoinen Aapon vilkkaudesta ja siitä, että pikkumies ei viihdy yhdessä paikassa kovin kauaa (taisi olla ilmeisesti hieman hankalaa saada olennaiset kasvonpiirteet paperille). Noh, pääasia, että lopputulos oli hyvä ja saimme Aaposta hienon kuvan muistoksi...

Jotta festivaalit eivät loppuisi niin tänä viikonloppuna Szegedissä on ollut jonkinlainen eurooppa-kiertue. Festivaalin tarkoituksena on ilmeisestikin tuoda eurooppaa paremmin unkarilaisten tietoisuuteen. Jonkin sortin kilpailu järjestettiin lavalla eurooppaa koskevien kysymysten kera. Tarjolla oli myös leikkejä ja pelejä lapsille, mutta myös informaatiota aikuisille. Kävimme alueella katsomassa, mitä sieltä löytyy, mutta sen tarkemmin emme jääneet asioita seuraamaan. Sen verran piti kuitenkin pysähtyä, että maistoimme esittelijältä saatua "piparkakkua" espresso-kahvien kera. Ihan hyvää oli ja Aapokin tykkäsi tästä pehmeästä piparkakusta aika paljon. Ennen kuin poistuimme paikalta, katselimme jonkin aikaa kun unkarilaiset lapset luistelivat muovista tehdyllä areenalla jääkiekkomailojen kanssa. Hauskan näköistä touhua oli!

Mutta tässäpä taas toistaiseksi luettavaa. Kirjoittamista on tullut laistettua jonkin verran, mutta tosiasia lienee se, ettei täällä päin ole tapahtunut kummempia. Sen verran tulevasta voinee vielä kertoa, että päätimme Hannan kanssa vuokrata auton vielä yhdeksi viikonlopuksi, jotta saamme hieman normaalista poikkeavaa tekemistä. Tarkoituksena olisi varmaankin vierailla taas H-kaupungissa ja ehkäpä jossain muualla, jos aika antaa periksi. Tokihan pitää myös hyödyntää sitten peltihevosen muut tuomat edut, eli käydä kaupassa ostamassa vettä isompi erä. Mutta palataan asiaan eli täältä tähän.

PS. Kuva-albumia on päivitetty!