Missä lampaat ratsastaa...

...siellä ei miehet laidunna. Ei laiduntanut Teräsbetoni euroviisuissa eikä Suomeen tullut voittoa tänä vuonna. Hevillä ei hävitä, sanonta kuuluu, mutta eipä kyllä tällä kertaa voitettukaan. Hannan kanssa katselimme lauantai-iltana viisuja viinilasien ääressä ja odotuksemme olivat kovat Suomen voiton puolesta, kuuluihan Teräsbetoni suosikkeihin ainakin kotimaan median mukaan. Lopussa täytyikin sitten vain todeta, ettei muut euroopan maat ymmärrä hyvän musiikin päälle mitään (muilla tosin saattaa olla eri mielipide asiaan). Unkari muuten taisi karsiutua semifinaaleissa pois viisuista, että sen verran voi kuitenkin olla Suomen esityksestä ylpeä.

Täällä on pitänyt koko viikon ajan melkoista hellettä. Päivisin on ollut lähemmäs 25 astetta lämmintä ja aurinko on paistellut. Iltasella ja yöllä olemme saaneet sitten kuunnella ja katsella ukkosmyrskyn möyrintää. Täällä ukkosmyrskyt ovat jollain omituisella tavalla erilaisia kotimaan ukkosiin verrattuna, että salamointia on huomattavasti enemmän. Vaikka salamointia olikin paljon, ei niistä juuri kuulunut ääntä vaan olivat aika hiljaisia kavereita. Omituista!

Szegedissä on riittänyt ohjelmaa koko viime viikon ajan. Viinifestivaalit alkoivat maanantaina ja päättyvät tänään. Koko keskuspuiston katu oli pystytetty täyteen kojuja ja pöytiä asiakkaita varten. Kojuissa myytiin pääasiallisesti viinimaistiaisia, mutta halukkaille myytiin myös kokonaisia viinipulloja. Hannan kanssa ostimme Tokaji-viiniä lauantaina, jota siis päätimme nauttia jo euroviisujen katsomisen yhteydessä. Viini oli hyvää verrattuna edelliseen kaupasta ostamaamme. Syynä lienee se, että tämä viinintuottaja oli pienyrittäjä jostain päin Unkaria. Pullollinen viiniä maksoi noin 3,5 euroa ja oli hintakategoriassa keskiarvon tietämillä. Lauantai-iltana kaupungissa järjestettiin myös ilotulitus ja saimme otettua siitä hieman videopätkää, koska asuntomme parveke oli aika otollisella paikalla ilotulitukseen nähden. Tulileikit kestivät noin 10 minuutin ajan ja sisälsivät paljon erilaisia väriskaaloja.

Lauantaina ja tänään toinen Tisza-joen ylittävä silta on ollut suljettuna. Syynä ovat ns. Szeged-päivät, joiden aikana silta täyttyy erilaisten käsitöiden myyjistä. Kävimme molempina päivinä koko perheen voimin katsastamassa myyjien tarjonnat ja mukaan tarttui muutama hieno tuote, joista tulee varmasti mieluisia muistoja kotimaahan palatessa. Sunnuntain kävelyreissulla unohtui laittaa aurinkorasvaa nassuun ja sen seurauksena ainakin Pasilla on pää taas perinteisesti ottanut "hieman väriä". Tämä nyt ei sinänsä ole mitään uutta, koska sama ongelma toistuu myös Suomessa, kun unohtaa laittaa lakin päähän ja menee pihalle kärvistelemään kuumaan auringonpaisteeseen. Joka kesä sama homma pitää oppia kantapään kautta.

Tiistaina kävimme ostamassa Aapolle aikaisemmista suunnitelmista poiketen "potkuauton", jolla Aapo voi potkutella sisällä ympäri asuntoa. Aikaisemmissa suunnitelmissa oli jättää ostamatta kyseinen vekotinta täältä, koska sen pois kuskaaminen olisi hieman hankalaa. Päätimme kuitenkin ostaa potkuauton ja antaa sen sitten vaikkapa jollekin Pasin työkaverin lapselle, jos halukkaita vastaanottajia löytyy. Osasyynä ostosreissuun oli myös se, että alakerran lapsiperheen äiti ei ole kovinkaan "iloinen" leikeistämme talomme takapihalla (eikä muuten yleensäkään, vaan näyttää jostain syystä hapanta naamaa aina vastaan tullessa). Eräänä päivänä kyseinen nainen vei Aapolta perheensä pienimmäisen lapsen potkumopon kirjaimellisesti Aapon käsistä, vaikka kukaan muu lapsista ei sillä leikkinytkään. Hieman mautonta toimintaa aikuiselta ihmiseltä, kun Aapo olisi mopoa tuskin rikkonut. Ja vaikka olisikin, niin olisimmehan toki asialle jotain tehneet. Joka tapauksessa päätimme sitten ostaa Aapolle oman potkumopon, ettemme järkyttäisi kyseisen hapannaaman mieltä enempää tällä potkumopoasialla.

Tänään sunnuntaina kävimme Szeged Plazassa ostamassa vaatteita kesäilmoja varten. Hanna löysi muutamat housut, hameen ja aurinkolasit. Löytyipä muutamat housut ja paita Pasillekin, joten ihan turha reissu se ei sitten loppujen lopuksi ollutkaan. Reissussa oli sellainen pieni mukava yksityiskohta, että pääsimme köröttelemään kauppakeskukseen museoratikalla, joka oli otettu käyttöön ilmeisesti ainakin näiden Szeged-päivien ajaksi. Meno oli jokseenkin historiallisen tuntuista. Ratikka oli kuitenkin erinomaisessa kunnossa, joskin se on ilmeisesti hyvin iäkäs muuten. Kauppakeskuksesta paluu menikin sitten jo hieman modernimmalla vehkeellä ja matka taittui hieman tasaisemmalla ja hiljaisemmalla kyydityksellä.

Hannan kaveri saapuu kylään lapsensa kanssa ensi viikon sunnuntaina. Kuten aikaisemminkin ollaan jo varmaan manailtu niin veturimiesten lakonuhka on edelleen päällä ja lakot alkavat näillä näkymin 27. päivä tätä kuuta. Näin ollen vuokrasimme kaiken varulta auton autovuokraamosta tulevan viikon viikonlopulle, jotta saamme käydä hakemassa vieraat varmuudella kylään. Hannan kaverin saapuminen kylään on mukava piriste Hannalle ja Aapolle. Hanna on jo kovasti odotellut ystäviänsä kylään ja Aapollekin on kaikin puolin hyvä asia, että leikkikavereita tulee kyläreissulle (vaikka reissu nyt meneekin yli 2000 kilometrin mittaiseksi). Vieraille on varmasti paljon näytettävää viikon ajaksi ja sen jälkeen olemmekin jo valmiit ottamaan vastaan vieraaksi Hannan toisen ystävän lapsensa kanssa (he tulevat samalla koneella, jolla tämä toinen ystävä on lähdössä).

Tässäpä oli taas tarinaa kerrakseen. Kuva-albumiakin olemme päivittäneet taas sen verran, että toukokuun albumiin on lisätty kuvia viinijuhlista ja muutenkin elämöinnistä Budapestin reissun jälkeen. Käykäähän katsomassa kun kerkeätte!