Täältä on raportoitavana viime torstaina pelattu puolivirallinen Unkari-Suomi jalkapallon "maaottelu". Kyseessä ei sentään ollut kovin iso tapahtuma, vaan kävimme pelaamassa Suomesta vierailulle saapuneen joukkuekaverini kanssa vain hieman katujalkapalloa erään opiskelija-asuntolan pihalla yrityksemme työntekijöitä vastaan. Pelimiehiä ei saatu kasaan kuin kuusi, joten pelasimme kolme vastaan kolme peliä pikkuisella asfalttikentällä. Yksi ulkomaan kansalainen piti ottaa Suomen joukkueeseen, mutta ei se hirveästi peliä haitannut, päin vastoin. Puolitoistatuntisen potkiskelun lopputuloksena oli tiukka tasapeli ja ilmeisesti kaikille tyytyväinen mieli. Pelin jälkeen käväisimme suihkussa ja jatkoimme matkaa Szegedin keskustaan parille oluelle. Pelin jälkeen suomalaista pelityyliämme kehuttiin, eli jotain positiivista siinäkin!
Vieraat lähtivät lauantaina päivällä pois luotamme. Mukavaa oli taas saada vaihteeksi tuttuja kylään. Vieraat kävivät tutustumassa Budapestiin ennen Szegediin saapumista ja siellä oli kuulemma ollut kovasti nähtävää eikä viikko riittänyt alkuunkaan kaikkeen tutustumiseen. Varoittelimme vieraitamme etukäteen nähtävyyksien puutteista täällä suunnalla, mutta saimme kuin saimmekin aika hyvin heidän aikataulunsa täyteen erinäisellä ohjelmalla: vierailuja kaupoissa, muutama nähtävyys kaupungilla, syöntiä ja juontia. Siinäpä se aika sitten menikin. Toivottavasti vieraatkin ovat tyytyväisiä kohtelusta :)
Kuukausi on kohta vaihtumassa huhtikuuksi. Ensimmäinen päivä huhtikuuta on aprillipäivä, kuten myös Hannan ja minun syntymäpäivä. Ajatuksissa oli, että lähtisimme syömään jonnekin paikkaan, missä emme ole aikaisemmin käyneet. Pari potentiaalista vaihtoehtoa löytyy, mutta päätöksiä emme ole vielä tehneet. Syntymäpäiviä ei nyt varmaankaan tulla kovin hulppeasti juhlimaan, kun suurin osa Aapon mahdollisista hoitajista on aivan toisaalla. Mutta emmeköhän me jotain keksi. Hannan kanssa muistelimme, että viime vuonnakin syntymäpäiviä vietettiin Oulussa ravintolassa syömällä. Eli jatketaan siis perinnettä täälläkin suunnalla!
Hanna otti tänään ensimmäisen kerran aurinkoa parvekkeella "virallisesti" aurinkotuolissa, kun aurinko porotti todella lämpimästi. Todennäköisesti aurinkotuolille tulee käyttöä ensi viikollakin, kun säätiedotukset ovat lupailleet aurinkoisia ja lämpimiä kelejä. Ainut huono puoli parvekkeella majailussa on se, että siellä näyttää pörräävän toinen toistaan omituisempia, ja ennen kaikkea isoja ötököitä (pitävät isoa pörinää ja ovat varmaankin pikkulinnusta puolta pienempiä). Hannaa asia ei niinkään tunnu haittaavan ainakaan vielä. Minullahan asian kanssa on vähän enemmän ongelmia, koska inhoan ötököitä yli kaiken. En siis tule viihtymään parvekkeella kovinkaan usein, jos sama holtiton lentely jatkuu siellä...
Kävimme tänään leikkipuistossa, jossa oli paljon porukkaa. Aapo sai kiikkua ja laskea liukumäkeä äidin ja iskän pienellä avustuksella. Kävely puistossakin alkoi jo pikkuhiljaa onnistumaan edelliskertaa paremmin (jatkuvaa kompastelua Aapolta), joten saimme olla tarkkaavaisena minne kaikkealle Aapo kerkesi mennä. Aapo olisi halunnut kovasti myös leikkiä isojen poikien kanssa kiikussa, mutta se ei ole vielä oikein mahdollista "vauhdikkaiden" leikkien vuoksi. Myös pienet kivet olivat Aapon mielestä kiinnostavia, kuten myös pulut, joiden perässä Aapo yritti pysyä kovasti möykäten ja juosten. Pulut eivät muuten oikein tykänneet, näin ohi mennen mainiten.
Naapurimme aloitti viime maanantaina remontin asunnossaan. Siitä oli laitettu käytävään ilmoitus, jonka ihme kyllä saimme suomennettua pienen ähertämisen jälkeen. Ilmoituksessa pahoiteltiin kovasti aiheutuvaa häiriöitä ja meluja, jotka kestänevät noin kolmen viikon verran. Maanantaina rumpa olikin sitten jo täydessä vauhdissa kun naapurissa porailtiin seiniä, kattoja ja lattioita oikein olan takaa. Tänään naapuri pyysi visiitille asuntoonsa, näytti remontin laajuuden ja selitti, että ensi viikolla on tiedossa katkoksia kaasun jakelussa, kun heidän asuntonsa kaasumittarit siirretään käytävään sähkömittarin viereen. Ja totta tosiaan, siellä oli sekä kylpyhuone että keittiö purettu maan tasalle ja kaasulaitetta oltiin siirtämässä käytävään. Kylmiä vesisuihkuja ja katkoksia lämmityksessä ilmeisesti siis tiedossa! Jälkimmäisen häiriön kanssa nyt ei varmaankaan enää ole niin ongelmaa, kun ilmat ovat lämmenneet hieman, mutta kylmät suihkut eivät ole kovin pop. Mutta eiköhän tästäkin selvitä positiivisella mielellä.
Mutta pitänee lopetella tämä lörpöttely taas toistaiseksi. Kuva-albumiin on lisäilty taas vaihteeksi kuvia Maaliskuun kansioon. Tässä kuussa näyttää tilanne siltä, että enemmän on tullut otettua kuvia kuin kirjoiteltua blogia. Toivottavati kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Ensi kuussa yritetään sitten tsempata paremmin näiden blogimerkintöjen kanssakin...
30.3.2008
22.3.2008
Hiljaiseloa
Terveiset täältä Unkarista. Hiljaiseloa on vietetty nyt parin viikon verran. Hirveästi ei ole tapahtunut normaalista poikkeavaa meidän elämämme osalta, joten siksi on blogikin saanut olla rauhassa. Pakkohan tänne on kuitenkin jotain kirjoitella, ettei hätäisimmille tule sellaista kuvaa, että olisimme kadonneet maan alle...
On täällä sen verran kerennyt taas vastustamaan asunnon kanssa, että viime viikolla pesukoneemme sanoi työsopimuksen irti kesken pesuohjelman. Hirveästi ei kotikonstit auttaneet korjausyrityksinä vaan jouduimme jälleen kerran soittamaan vuokranantajalle ja ilmoittamaan ongelmasta. "Ei se aikaisemmin ole ollut rikki" ei kelvannut vastaukseksi meille ja pyysimme saada korjaajan paikalle mahdollisimman pian. Seuraavana päivänä paikalle saapuikin sitten korjausmies ja yhden virtanapin osan vaihtaminen korjasi ongelman. Bonuksena päälle saimme käyntikortin käteen ja pesukoneen kylkeen, jos vastaavia ongelmia on tulevaisuudessa. Hyvä kuitenkin, että kaikki pelaa nyt taas toistaiseksi. Ei voi muuta sanoa kuin, että meillä on kyllä todella huonoa tuuria asunnon kanssa.
15. päivä täällä vietettiin Unkarin kansallispäivää (Nemzeti ünnep tms) ja kaupungin katuja oli koristeltu Unkarin lipuilla. Jotain tapahtumiakin, kuten musiikkiesityksiä ja puheita täällä järjestettiin pääkadulla, mutta emme hyvästä yrityksestä huolimatta osuneet paikalle oikeaan aikaan. Taidemuseon lähellä kävellessä saavuimme kuitenkin paikalle silloin, kun jokin pieni kolmen hengen ryhmä soitti kitaraa ja lauloi Unkarilaista laulua. Hienolta kuullosti, joskin yleisöä oli paikalla aika vähän. Hanna löysi esityspaikan vierestä hattarakojun, josta sitten otimme yhden Kiiwinmakuisen hattaran ja söimme sitä koko porukalla, Aapo mukaan lukien (oli aika iso nimittäin). Päivä itsessäänkin oli hieno sään osalta, kun aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta koko ajan kävellessämme ympäri kaupungin keskustaa. Kansallispäivää varjosti kuuleman mukaan sellainen seikka, että poliisi odotti mielenosoituksia ainakin Budapestissä päin. Syy mielenosoituksille jäi hieman epäselväksi, kuten myös se seikka, oliko niitä mielensä osoittajia sitten ylipäätänsä vaivautunut paikan päälle. Szegedissä oli ainakin hyvin hiljaista, jos mukaan ei laskettu niitä lukuisia katusoittajia kävelykadulla :)
Pelosta tuli sellainen mieleen, että Szegedissä on joka keväinen huoli siitä, että nouseeko Tisza-joki yli äyräidensä ja tulvii kaupunkiin. Viime keväänä tulva oli kuulemma ollut aika kova ja penkereitä oli nostamaan keinotekoisesti. Nyt joki on noussut vasta hieman eikä ainakaan vielä voi puhua tulvasta (joenpiennarta pitkin menee autotie, joka on ainakin toistaiseksi auki). Pahimmillaan tilanne on kuuleman mukaan huhtikuun tienoilla, joten saa nähdä mitä tapahtuu. Joen tulviessa meillä tuskin on hädän päivää, koska asumme kuitenkin niin paljon kauempana joesta, ettei vesi yllä tänne missään tapauksessa.
Aapon synttäreitäkin vietettiin jälkikäteen toisen suomalaisperheen kanssa meidän luonamme. Tarkoituksena oli viettää synttäreitä jo aikaisemmin, mutta olimme kipeänä siihen malliin, että juhlinta piti siirtää hieman eteenpäin. Kävimme hakemassa leivoksia konditoriasta ja niitä syötiin hyvillä mielin. Aapokin sai sitten leikkiä kaverin kanssa, mikä oli kiva juttu, koska ei ole hirveästi ylimääräisiä kavereita. Aapon leikkiminenkin alkaa pikkuhiljaa olemaan "normaalia", eli Aapo keskittyy leikkimään leluilla eikä "hönkäile" kavereiden päälle tai yritä viedä kaverilta leluja kädestä. Toki vielä on opettelemista, mutta eiköhän tämäkin suju paremmin tulevaisuudessa kun Aapo ymmärtää asioita vähän paremmin.
Pääsiäinen kolkuttelee ovella. Maanantai täällä on vapaapäivä, kuten Suomessakin. Meillä ei ole hirveästi suunnitelmia Pääsiäisen ajalle. Tarkoituksena olisi käydä maanantaina kylässä toisen suomalaisperheen luona, jotta Aapokin pääsisi taas hieman leikkimään. Täällä on sellainen tapa, Suomen virpomiskulttuurista poiketen, että miehet ja pojat käyvät sukunsa ja tuttaviensa luona pirskottelemassa vettä/hajuvettä naispuoleisten henkilöiden päälle. Tarkempaa syytä tähän ei ole tiedossa (epälisin jotenkin liittyvän hedelmällisyyteen tms), mutta palkkioksi miehet saavat alkoholia, pojat suklaamunia tai rahaa. Huhujen mukaan maanantaina voi olla siis liikkeellä muutama humaltunut mies, jos suku ja tuttavapiiri on normaalia suurempi. Pääsiäisenä Unkarissa syödään myös hyvin, yleensä kinkkua. Ruokaan kuuluu myös eräänlainen pääsiäispulla, joka taitanee olla eräänlaista leipää. Meillä jälkimmäinen taitanee jäädä syömättä täällä, joskin ostimme kylläkin pienen kinkkurullan ja aiomme syödä sen joko sunnuntaina tai maanantaina. Sen verran aiomme viettä Unkarilaista Pääsiäistä!
Kerkesin jo uhoamaan aikaisemmin, että täällä on talvi virallisesti ohitse. Näinhän se on edelleenkin, mutta kesä odottelee vielä tuloansa. Sää on ollut hyvin epävakainen; joinakin päivinä sataa vettä, toisina taas aurinko paistaa ja on hyvinkin lämmin. Suurimmalta osin sää on ollut lähiaikoinan kylmähkö ja tuulinen. Sinänsä erikoista tässä on se, että keli vaihtelee niinkin paljon muutamien päivien sisällä. Pieni toive ajatuksissa jo on, että lämpimämmät ilmat tulisivat pikkuhiljaa tännekin suunnalle ja pysyisivät pidempään.
Hannaa on vaivannut vähän koti-ikävä Suomeen. Suurin syy on se, että ystäviä ei ole nähnyt pitkään aikaan ja täällä ei ole hirveästi ystäviä. Sääkin on omalta osaltaan vaikuttanut asiaan, kun edes ulkona ei ole voinut hirveästi oleskella huonojen säiden vuoksi. Lisäksi kun ystäviemme suunnittelemat vierailut tänne näyttävät epätodennäköisiltä peruuntumisineen, niin tämäkään ei varmasti ainakaan helpota olotilaa yhtään. Ymmärrän kyllä Hannan tilannetta hyvin, koska Hannahan on luonteeltaan hyvin sosiaalinen ihminen ja tarvitsee ystäviä ympärillensä.
Tämä kirjoitus alkaa pikkuhiljaa lähestymään loppua. Aapoa on taas käytetty lääkärissä tarkastuksessa. Kaikki oli kunnossa. Olemme selvitelleet täällä Aapon rokotusasioita puutiaisten osalta. Niitä alkaa kuulemma esiintymään huhtikuussa, joten olisimme halukkaita ottamaan rokotteen niitä vastaan sekä Aapolle että meille itsellemme. Aapolle saimmekin jo reseptin valmiiksi, joten seuraavalla lääkärireissulla pistetään siis piikki. Meidän omat rokotukset pitänee selvitellä toisaalta työpaikan lääkäriltä. Mitään ylimääräisiä riskejä kun ei halua. Toki tämänkin asian olisi voinut selvittää Suomessa jo ennen lähtöä, mutta jostain syystä se jäi unholaan. Sellainen seikka vielä, että Aapolla on pitänyt vähän lämpöä ilmeisesti hampaiden vuoksi. Pikkumies ei ole ollut mitenkään flunssainen vaan tosi reipas, joten hampaat lienevät ainut selitys lämpöilyyn. Hannallakin on ollut vähän nenän tukkoisuuden kanssa ongelmia, mikä taitanee johtua allergiasta ja puhkeavista kukinnoista. Talomme takapihalla on muutama puu, joihin on tullut hienoja kukkia, joten lieköhän ne syylliset sitten tähän ongelmaan...
Käykäähän katsomassa kuva-albumia. Sinne on taas päivitetty muutama otos katseltavaksi. Seuraava kirjoitus tulee todennäköisesti sitten, kun olemme saaneet kestittyä ensi viikolla saapuvat vieraamme. Sitä ennen tuskin kerkeää tapahtua mitään maata mullistavaa. Joten siihen saakka: näkemisiin!
On täällä sen verran kerennyt taas vastustamaan asunnon kanssa, että viime viikolla pesukoneemme sanoi työsopimuksen irti kesken pesuohjelman. Hirveästi ei kotikonstit auttaneet korjausyrityksinä vaan jouduimme jälleen kerran soittamaan vuokranantajalle ja ilmoittamaan ongelmasta. "Ei se aikaisemmin ole ollut rikki" ei kelvannut vastaukseksi meille ja pyysimme saada korjaajan paikalle mahdollisimman pian. Seuraavana päivänä paikalle saapuikin sitten korjausmies ja yhden virtanapin osan vaihtaminen korjasi ongelman. Bonuksena päälle saimme käyntikortin käteen ja pesukoneen kylkeen, jos vastaavia ongelmia on tulevaisuudessa. Hyvä kuitenkin, että kaikki pelaa nyt taas toistaiseksi. Ei voi muuta sanoa kuin, että meillä on kyllä todella huonoa tuuria asunnon kanssa.
15. päivä täällä vietettiin Unkarin kansallispäivää (Nemzeti ünnep tms) ja kaupungin katuja oli koristeltu Unkarin lipuilla. Jotain tapahtumiakin, kuten musiikkiesityksiä ja puheita täällä järjestettiin pääkadulla, mutta emme hyvästä yrityksestä huolimatta osuneet paikalle oikeaan aikaan. Taidemuseon lähellä kävellessä saavuimme kuitenkin paikalle silloin, kun jokin pieni kolmen hengen ryhmä soitti kitaraa ja lauloi Unkarilaista laulua. Hienolta kuullosti, joskin yleisöä oli paikalla aika vähän. Hanna löysi esityspaikan vierestä hattarakojun, josta sitten otimme yhden Kiiwinmakuisen hattaran ja söimme sitä koko porukalla, Aapo mukaan lukien (oli aika iso nimittäin). Päivä itsessäänkin oli hieno sään osalta, kun aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta koko ajan kävellessämme ympäri kaupungin keskustaa. Kansallispäivää varjosti kuuleman mukaan sellainen seikka, että poliisi odotti mielenosoituksia ainakin Budapestissä päin. Syy mielenosoituksille jäi hieman epäselväksi, kuten myös se seikka, oliko niitä mielensä osoittajia sitten ylipäätänsä vaivautunut paikan päälle. Szegedissä oli ainakin hyvin hiljaista, jos mukaan ei laskettu niitä lukuisia katusoittajia kävelykadulla :)
Pelosta tuli sellainen mieleen, että Szegedissä on joka keväinen huoli siitä, että nouseeko Tisza-joki yli äyräidensä ja tulvii kaupunkiin. Viime keväänä tulva oli kuulemma ollut aika kova ja penkereitä oli nostamaan keinotekoisesti. Nyt joki on noussut vasta hieman eikä ainakaan vielä voi puhua tulvasta (joenpiennarta pitkin menee autotie, joka on ainakin toistaiseksi auki). Pahimmillaan tilanne on kuuleman mukaan huhtikuun tienoilla, joten saa nähdä mitä tapahtuu. Joen tulviessa meillä tuskin on hädän päivää, koska asumme kuitenkin niin paljon kauempana joesta, ettei vesi yllä tänne missään tapauksessa.
Aapon synttäreitäkin vietettiin jälkikäteen toisen suomalaisperheen kanssa meidän luonamme. Tarkoituksena oli viettää synttäreitä jo aikaisemmin, mutta olimme kipeänä siihen malliin, että juhlinta piti siirtää hieman eteenpäin. Kävimme hakemassa leivoksia konditoriasta ja niitä syötiin hyvillä mielin. Aapokin sai sitten leikkiä kaverin kanssa, mikä oli kiva juttu, koska ei ole hirveästi ylimääräisiä kavereita. Aapon leikkiminenkin alkaa pikkuhiljaa olemaan "normaalia", eli Aapo keskittyy leikkimään leluilla eikä "hönkäile" kavereiden päälle tai yritä viedä kaverilta leluja kädestä. Toki vielä on opettelemista, mutta eiköhän tämäkin suju paremmin tulevaisuudessa kun Aapo ymmärtää asioita vähän paremmin.
Pääsiäinen kolkuttelee ovella. Maanantai täällä on vapaapäivä, kuten Suomessakin. Meillä ei ole hirveästi suunnitelmia Pääsiäisen ajalle. Tarkoituksena olisi käydä maanantaina kylässä toisen suomalaisperheen luona, jotta Aapokin pääsisi taas hieman leikkimään. Täällä on sellainen tapa, Suomen virpomiskulttuurista poiketen, että miehet ja pojat käyvät sukunsa ja tuttaviensa luona pirskottelemassa vettä/hajuvettä naispuoleisten henkilöiden päälle. Tarkempaa syytä tähän ei ole tiedossa (epälisin jotenkin liittyvän hedelmällisyyteen tms), mutta palkkioksi miehet saavat alkoholia, pojat suklaamunia tai rahaa. Huhujen mukaan maanantaina voi olla siis liikkeellä muutama humaltunut mies, jos suku ja tuttavapiiri on normaalia suurempi. Pääsiäisenä Unkarissa syödään myös hyvin, yleensä kinkkua. Ruokaan kuuluu myös eräänlainen pääsiäispulla, joka taitanee olla eräänlaista leipää. Meillä jälkimmäinen taitanee jäädä syömättä täällä, joskin ostimme kylläkin pienen kinkkurullan ja aiomme syödä sen joko sunnuntaina tai maanantaina. Sen verran aiomme viettä Unkarilaista Pääsiäistä!
Kerkesin jo uhoamaan aikaisemmin, että täällä on talvi virallisesti ohitse. Näinhän se on edelleenkin, mutta kesä odottelee vielä tuloansa. Sää on ollut hyvin epävakainen; joinakin päivinä sataa vettä, toisina taas aurinko paistaa ja on hyvinkin lämmin. Suurimmalta osin sää on ollut lähiaikoinan kylmähkö ja tuulinen. Sinänsä erikoista tässä on se, että keli vaihtelee niinkin paljon muutamien päivien sisällä. Pieni toive ajatuksissa jo on, että lämpimämmät ilmat tulisivat pikkuhiljaa tännekin suunnalle ja pysyisivät pidempään.
Hannaa on vaivannut vähän koti-ikävä Suomeen. Suurin syy on se, että ystäviä ei ole nähnyt pitkään aikaan ja täällä ei ole hirveästi ystäviä. Sääkin on omalta osaltaan vaikuttanut asiaan, kun edes ulkona ei ole voinut hirveästi oleskella huonojen säiden vuoksi. Lisäksi kun ystäviemme suunnittelemat vierailut tänne näyttävät epätodennäköisiltä peruuntumisineen, niin tämäkään ei varmasti ainakaan helpota olotilaa yhtään. Ymmärrän kyllä Hannan tilannetta hyvin, koska Hannahan on luonteeltaan hyvin sosiaalinen ihminen ja tarvitsee ystäviä ympärillensä.
Tämä kirjoitus alkaa pikkuhiljaa lähestymään loppua. Aapoa on taas käytetty lääkärissä tarkastuksessa. Kaikki oli kunnossa. Olemme selvitelleet täällä Aapon rokotusasioita puutiaisten osalta. Niitä alkaa kuulemma esiintymään huhtikuussa, joten olisimme halukkaita ottamaan rokotteen niitä vastaan sekä Aapolle että meille itsellemme. Aapolle saimmekin jo reseptin valmiiksi, joten seuraavalla lääkärireissulla pistetään siis piikki. Meidän omat rokotukset pitänee selvitellä toisaalta työpaikan lääkäriltä. Mitään ylimääräisiä riskejä kun ei halua. Toki tämänkin asian olisi voinut selvittää Suomessa jo ennen lähtöä, mutta jostain syystä se jäi unholaan. Sellainen seikka vielä, että Aapolla on pitänyt vähän lämpöä ilmeisesti hampaiden vuoksi. Pikkumies ei ole ollut mitenkään flunssainen vaan tosi reipas, joten hampaat lienevät ainut selitys lämpöilyyn. Hannallakin on ollut vähän nenän tukkoisuuden kanssa ongelmia, mikä taitanee johtua allergiasta ja puhkeavista kukinnoista. Talomme takapihalla on muutama puu, joihin on tullut hienoja kukkia, joten lieköhän ne syylliset sitten tähän ongelmaan...
Käykäähän katsomassa kuva-albumia. Sinne on taas päivitetty muutama otos katseltavaksi. Seuraava kirjoitus tulee todennäköisesti sitten, kun olemme saaneet kestittyä ensi viikolla saapuvat vieraamme. Sitä ennen tuskin kerkeää tapahtua mitään maata mullistavaa. Joten siihen saakka: näkemisiin!
10.3.2008
Aapo, 1-vee
Terveiset täältä! Eipä ole hirveästi kerennyt tai pystynyt kirjoittelemaan blogimerkintöjä, kun on pitänyt kiirettä, muuten vain laiskottanut tai kone on ollut varattuna. Tilannehan on tosiaan se, että Pasin porukat kävivät viikon reissun täällä Szegedissä ja reissulaiset ovat nyt palanneet takaisin kotimaahansa. Viikon aikana kerettiin vierailemaan yhdessä jos toisessakin paikassa, kiertämään kauppoja ja juhlimaan Aapon 1-vuotis synttäreitä. Pari edellistä päivää on mennyt Pasin sairastellessa flunssaa, joten kirjoittaminen on senkin vuoksi ollut jäissä. Szegedin säät eivät hirveästi hellineet vierailijoita vaan sää oli jokseenkin kylmä, tuulinen ja osittain sateinen. Muutamana päivänä saatiin nauttia auringonpilkahduksista pilvien lomasta.
Mutta itse asiaan. Hannahan sai esitellä viikon alkupuolella Szegedin kauppatarjontaa aika kiitettävästi reissulaisille ja mukaan shoppailijoilla tarttui paljon vaatteita, laukkuja ja koruja. Shoppailun täsmäiskut kohdistuivat pääkadun kauppoihin, torille ja muihin pikkuputiikkeihin, joihin osaan Hannakaan ei ollut aikaisemmin astunut jalallaan. Nyt siis tuli siis tutuksi ne muutkin "tuossa ois kiva joskus käydä" -kaupat ja meinasipa jossain vaiheessa Hannaa alkaa väsyttämään ostoksilla kiertely. Vierailijoilla energiaa olisi riittänyt varmaan vielä runsaampaan kiertelyyn. Reissullaisille tuli esiteltyä myös muut Szegedin nähtävyydet, mikä oli huomattavasti helpompaa kun auto oli käytössä. Käväisimme syömässä koko porukalla Göry-ravintolassa (se pakollinen paikka vierailijoille) ja taas tuli todettua ravintola-annosten järkyttävän suuret koot. Tilasimmepa myös yhtenä päivänä kaksi XXL-kokoista pitsaa ja söimme niitä hyvillä mielin (epäilys oli, että jäisikö pitsat syömättä ja jäihän ne sitten loppujen lopuksi).
Loppuviikosta oli suunnitelmissa vuokrata toinen auto käyttöön, jotta voisimme käväistä toisissa kaupungeissa visiiteillä. Vuokraushan ei sitten kuitenkaan onnistunut puuttuvien autotyyppien tai korkeiden vuokraushintojen vuoksi, joten jätimme vuokrauksen sikseen. Se ei kuitenkaan matkantekoa estänyt, vaan Pasi teki loppuviikon lyhyempää työpäivää, tiivistimme hieman istumatilaamme vuokratussa "tila-autossa" ja pääsimme kuin pääsimmekin käväisemään Hódmezõvásárhelyssä ja Makóssa. Jälkimmäisen kaupungin visiitti oli meille kaikille ensimmäinen laatuaan. Hirveästi ei Makóssa keretty kuitenkaan aikaa kuluttamaan, mitä nyt käytiin läpi taas pääkadulla sijaitsevat kaupat ja katsastettiin paikallinen Hipermarket Tesco (vautsivau). Jälkimmäisen kaupungin reitin varrella oli paljon poliiseja tutkaamassa liikennettä (varmaankin neljä tutkaa 30km varrrella). H-kaupungissa käytiin yllättäen paikallisen kauppakeskusken kaupat läpi ja sieltä tarttui sitten mukaan pääosin ruokaa, tulijaisia, vaatteita, Aapolle ruokaa ja Aapon 1-vuotis syntymäpäivälahja.
Aapon synttäreitä vietettiin lauantaina 8.3.2008. Aapo sai kovasti lahjoja Suomesta mummuilta, papoilta ja tädeiltä ja kummitädiltä (vaatteita, kirjoja, muutaman lelun, kylpypyyhkeen ja liinavaatteita). Syntymäpäiväkakku ostettiin Cora-tavaratalosta ja siitä saatiin syötyä vain puolet. Kakku oli ihan hyvää, mutta ehkä hieman liian makeaa tai voinmakuista meille. Aapokin pääsi maistamaan elämänsä ensimmäistä syntymäpäiväkakkua ja hyvin näytti maistuvan, jopa sormilla syötynä! Kakun syönnin jälkeen testailtiin sitten Aapon syntymäpäivälahjaa äidiltä ja iskältä (radio-ohjattavaa leikkiautoa). Aapo ei vielä ihan osannut autoa ohjailla, mutta kovasti juoksi sen perässä. Mutta muutkin lahjat olivat mieluisia Aapolle, kiitos siitä kaikille!
Ennen reissulaisten lähtöä hyödynnettiin auton tuomat edut ja käväisimme muutaman isomman kauppareissun Tescossa. Vesipulloja ostettiin niin monta 6-packia, että ihan heti niitä ei tarvitse lähteä ostelemaan lisää. Lisäksi myös kaikki painavimmat ostokset (vaipat, pesuaineet, jne) yritettiin tuoda samalla reissulla, jotta meillä olisi vähemmän kannettavaa bussireissuilla. Näistä ostosreissusta on varmasti helpotusta pariksi kuukaudeksi eteenpäin. Eipä sinänsä, etteikö olisi pärjätty vähemmälläkin, mutta kaikki apu otetaan ilomielin vastaan ja auton hetkellinen käyttömahdollisuus oli enemmän kuin nyrkki silmään tässä tilanteessa.
Itse autolla ajaessa tosin tuli sellainen olo, ettei Szeged sitten loppujen lopuksi olekaan mikään kovin iso kaupunki. Useammassa vaiheessa tuntui siltä, että joka paikassa oli todella perillä todella nopeasti ja saapumispaikalle olisi päässyt kävelemälläkin jokseenkin nopeasti (kävelyähän olemme harrastaneet aika paljon täällä, joten ei ihmekään). Autokuumetta ei varsinaisesti kerennyt nousta, vaikka sitä kovasti Pasilta kyseltiin. Oma autohan pitäisi hommata lähikuukausien aikana, jos sellaisen meinaisi verovapaana saada. Nyt on ainakin sellainen olo, että ilman autoa tulemme pärjäämään mainiosti.
Mutta tässäpä on taas vähäksi aikaa purtavaa. Kuva-albumia on päivitetty synttärikuvien osalta ja muutenkin viime viikon osalta. Käykäähän kurkistamassa uudet kuvat! Tänään on mennyt päivä sairastaessa, mutta huomenna olisi tarkoitus palata takaisin töiden pariin. Vieraiden käynti oli jälleen mukava piriste elämiseen täällä ja arki koittaa taas vaihteeksi. Parin viikon päästä saamme kuitenkin todennäköisesti uusia vieraita, kun Pasin joukkuekaveri saapuu kylään Budapestin reissun yhteydessä. Hannalta ja Aapolta kuitenkin terveiset kaikille :)
Mutta itse asiaan. Hannahan sai esitellä viikon alkupuolella Szegedin kauppatarjontaa aika kiitettävästi reissulaisille ja mukaan shoppailijoilla tarttui paljon vaatteita, laukkuja ja koruja. Shoppailun täsmäiskut kohdistuivat pääkadun kauppoihin, torille ja muihin pikkuputiikkeihin, joihin osaan Hannakaan ei ollut aikaisemmin astunut jalallaan. Nyt siis tuli siis tutuksi ne muutkin "tuossa ois kiva joskus käydä" -kaupat ja meinasipa jossain vaiheessa Hannaa alkaa väsyttämään ostoksilla kiertely. Vierailijoilla energiaa olisi riittänyt varmaan vielä runsaampaan kiertelyyn. Reissullaisille tuli esiteltyä myös muut Szegedin nähtävyydet, mikä oli huomattavasti helpompaa kun auto oli käytössä. Käväisimme syömässä koko porukalla Göry-ravintolassa (se pakollinen paikka vierailijoille) ja taas tuli todettua ravintola-annosten järkyttävän suuret koot. Tilasimmepa myös yhtenä päivänä kaksi XXL-kokoista pitsaa ja söimme niitä hyvillä mielin (epäilys oli, että jäisikö pitsat syömättä ja jäihän ne sitten loppujen lopuksi).
Loppuviikosta oli suunnitelmissa vuokrata toinen auto käyttöön, jotta voisimme käväistä toisissa kaupungeissa visiiteillä. Vuokraushan ei sitten kuitenkaan onnistunut puuttuvien autotyyppien tai korkeiden vuokraushintojen vuoksi, joten jätimme vuokrauksen sikseen. Se ei kuitenkaan matkantekoa estänyt, vaan Pasi teki loppuviikon lyhyempää työpäivää, tiivistimme hieman istumatilaamme vuokratussa "tila-autossa" ja pääsimme kuin pääsimmekin käväisemään Hódmezõvásárhelyssä ja Makóssa. Jälkimmäisen kaupungin visiitti oli meille kaikille ensimmäinen laatuaan. Hirveästi ei Makóssa keretty kuitenkaan aikaa kuluttamaan, mitä nyt käytiin läpi taas pääkadulla sijaitsevat kaupat ja katsastettiin paikallinen Hipermarket Tesco (vautsivau). Jälkimmäisen kaupungin reitin varrella oli paljon poliiseja tutkaamassa liikennettä (varmaankin neljä tutkaa 30km varrrella). H-kaupungissa käytiin yllättäen paikallisen kauppakeskusken kaupat läpi ja sieltä tarttui sitten mukaan pääosin ruokaa, tulijaisia, vaatteita, Aapolle ruokaa ja Aapon 1-vuotis syntymäpäivälahja.
Aapon synttäreitä vietettiin lauantaina 8.3.2008. Aapo sai kovasti lahjoja Suomesta mummuilta, papoilta ja tädeiltä ja kummitädiltä (vaatteita, kirjoja, muutaman lelun, kylpypyyhkeen ja liinavaatteita). Syntymäpäiväkakku ostettiin Cora-tavaratalosta ja siitä saatiin syötyä vain puolet. Kakku oli ihan hyvää, mutta ehkä hieman liian makeaa tai voinmakuista meille. Aapokin pääsi maistamaan elämänsä ensimmäistä syntymäpäiväkakkua ja hyvin näytti maistuvan, jopa sormilla syötynä! Kakun syönnin jälkeen testailtiin sitten Aapon syntymäpäivälahjaa äidiltä ja iskältä (radio-ohjattavaa leikkiautoa). Aapo ei vielä ihan osannut autoa ohjailla, mutta kovasti juoksi sen perässä. Mutta muutkin lahjat olivat mieluisia Aapolle, kiitos siitä kaikille!
Ennen reissulaisten lähtöä hyödynnettiin auton tuomat edut ja käväisimme muutaman isomman kauppareissun Tescossa. Vesipulloja ostettiin niin monta 6-packia, että ihan heti niitä ei tarvitse lähteä ostelemaan lisää. Lisäksi myös kaikki painavimmat ostokset (vaipat, pesuaineet, jne) yritettiin tuoda samalla reissulla, jotta meillä olisi vähemmän kannettavaa bussireissuilla. Näistä ostosreissusta on varmasti helpotusta pariksi kuukaudeksi eteenpäin. Eipä sinänsä, etteikö olisi pärjätty vähemmälläkin, mutta kaikki apu otetaan ilomielin vastaan ja auton hetkellinen käyttömahdollisuus oli enemmän kuin nyrkki silmään tässä tilanteessa.
Itse autolla ajaessa tosin tuli sellainen olo, ettei Szeged sitten loppujen lopuksi olekaan mikään kovin iso kaupunki. Useammassa vaiheessa tuntui siltä, että joka paikassa oli todella perillä todella nopeasti ja saapumispaikalle olisi päässyt kävelemälläkin jokseenkin nopeasti (kävelyähän olemme harrastaneet aika paljon täällä, joten ei ihmekään). Autokuumetta ei varsinaisesti kerennyt nousta, vaikka sitä kovasti Pasilta kyseltiin. Oma autohan pitäisi hommata lähikuukausien aikana, jos sellaisen meinaisi verovapaana saada. Nyt on ainakin sellainen olo, että ilman autoa tulemme pärjäämään mainiosti.
Mutta tässäpä on taas vähäksi aikaa purtavaa. Kuva-albumia on päivitetty synttärikuvien osalta ja muutenkin viime viikon osalta. Käykäähän kurkistamassa uudet kuvat! Tänään on mennyt päivä sairastaessa, mutta huomenna olisi tarkoitus palata takaisin töiden pariin. Vieraiden käynti oli jälleen mukava piriste elämiseen täällä ja arki koittaa taas vaihteeksi. Parin viikon päästä saamme kuitenkin todennäköisesti uusia vieraita, kun Pasin joukkuekaveri saapuu kylään Budapestin reissun yhteydessä. Hannalta ja Aapolta kuitenkin terveiset kaikille :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
